Tietosi.fi-palvelun käyttö on kasvanut ripeästi vuoden aikana. Lähetettyjen viestien lukumäärä on tuplaantunut joka kuukausi heinäkuusta lukien. Kiitos siitä teille käyttäjät! Palvelun kehittämistä motivoi eniten se, että tarve sille on olemassa.
Tässä blogissa on aikaisemmin käsitelty eri turvapostiratkaisuja ja niiden vaihtoehtoja. On aika koota yhteen havainnot, ja esittää yksinkertainen, vaikkakin epäilemättä puolueellinen pikaopas turvapostin hankinnan tueksi. Hyvä asia on, että vaihtoehtoja on runsaasti tarjolla. Suojatun sähköpostin voi hankkia Microsoftin ja Googlen kaltaisilta sähköpostijäteiltä tai Tietosi.fi -palvelun kaltaiselta pieneltä paikalliselta palveluntarjoajalta. Tärkeintä on valita suojattu viestintäkanava tarpeen ja kustannusten mukaan.
Gmail confidential mode on Googlen ilmainen turvapostiratkaisu. Se poikkeaa tekniikaltaan useimmista muista turvapostiratkaisuista. Viestitason salauksen sijasta palvelu turvautuu Googlen pääsynhallintaan. Tämä on herättänyt kritiikkiä, jonka mukaan kyse ei ole todellisesta suojatusta sähköpostista vaan lähinnä käyttöliittymätason oikeuksienhallinnasta.
Microsoft lisäsi helppokäyttöisen turvapostiominaisuuden Office 365:n Enterprise E3 -versioon syksyllä 2017. Tämän jälkeen O365 turvapostiin on tullut uusia ominaisuuksia säännöllisesti. Office 365 -yrityskäyttäjien suuren lukumäärän vuoksi O365 turvapostia voidaan pitää vertailukohtana muille suojatuille sähköpostiratkaisuille. Tässä artikkelissa lyhyt katsaus, mitä Office 365 tarjoaa muihin vaihtoehtoihin verrattuna.
Sähköpostin puutteita voi paikata asiakasrajapinnassa erilaisilla
pikaviestintäsovelluksilla. Kukapa ei olisi asioinut teleoperaattorin tai
pankin kanssa chat-palvelua käyttäen? Sisäisessä käytössä ja keskeisten
yhteistyökumppanien välisessä viestinnässä pikaviestimet kuten Slack ja Teams
ovat syrjäyttäneet sähköpostia siinä missä etäpalaverit tapaamisia. WhatsApp tavoittaa lähes kaikki. Miksi siis tarvittaisiin turvapostia tavallisen sähköpostin ja pikaviestimien lisäksi?
Ehkä hieman yllättäen vastaus ei ole pikaviestimien heikko tietosuoja, vaan eri viestintävälineiltä odotettu erilainen käyttötarkoitus.
