Turvaposti järkevästi käytettynä on osoitus ammattimaisesta viestinnästä. Se kertoo, että lähettäjä välittää tiedon luottamuksellisuudesta. Kaikkea sähköpostia ei kuitenkaan pidä lähettää turvapostina. Lähettäjän on huomioitava viestinnän tarkoitus ja käytettävyys, sekä itsensä että vastaanottajan näkökulmasta.
Alla tärkeimmät kysymykset, jotka auttavat päättämään, lähetänkö viestin tavallisena sähköpostina vai salattuna turvapostina.
Mitä sähköpostin heikko tietosuoja käytännössä tarkoittaa? Ainakin tietojenkalastelua ja identiteettivarkauksia, murrettuja sähköpostilaatikoita, tietoliikenteen salakuuntelua, ja viestien sisällön kyseenalaista luotettavuutta.
Lähettäjän näkökulmasta heikko tietosuoja tarkoittaa osittain käänteisiä riskejä mitä vastaanottajalle. Jos vastaanottajan ongelmana ovat tietojenkalasteluviestit väärällä identiteetillä, lähettäjän ongelmana on oikean identiteetin todistaminen.
Tässä artikkelissa käsitellään lyhyesti seitsemän sähköpostin tietosuojan ongelmakohtaa lähettäjän näkökulmasta.
Yhdysvaltojen liittovaltion poliisi FBI alkoi keväällä 2012 tutkimaan tapausta, jossa armeijan ylimpään johtoon kuulunut kenraali ja kaksi häneen liitettävää henkilöä olivat saaneet ahdistelevia nimettömiä sähköposteja Gmail-osoitteesta. Asiasta teki erikoisen se, että yksityiselämän väitteiden lisäksi viesteissä ilmeni salassa pidettävää informaatiota, kuten yksityiskohtia valtion ylimpien turvallisuusviranomaisten kalentereista…
Lyhyt vastaus: Joukko tekniikkoja ja tuotteita, joilla sähköpostin tietosuoja ja luottamuksellisuus pyritään turvaamaan. Suojatun sähköpostin nimikkeen alle mahtuu monenlaista teknologiaa, joista osa on hyvin kaukana tavallisesta sähköpostista. Yhteistä on, että tavoitellaan tavallisen sähköpostin ydinkäyttökokemusta, viestin lähetystä sähköpostiosoitteeseen.
"Хотели как лучше, а получилось как всегда"
"Halusimme parasta, mutta tuli samaa kuin aina ennenkin"
- Viktor Tšernomyrdin (1993)
EU:n tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanon aikoihin sähköpostit täyttyivät suostumuspyynnöistä ja verkkopalvelut pop-up -ilmoituksista.
Loppukäyttäjien kiusaaminen sai paljon huomiota. Taustalla GDPR-projektit teettivät järjestelmämuutoksia, tietosuojaselosteita ja sopimusliitteitä.
Sitten kaikki loppui ja mikään ei muuttunut. Kävi niin kuin aina ennenkin.
Totta on myös, että suuret muutokset toimintatavoissa ovat hitaita. Pinnan alla jotain tapahtuu, mutta analyysi ja johtopäätökset vaativat ajan tuomaa perspektiiviä.
